”Meillä ei rikkaimuria tarvita!” Ei meilläkään. Rikkaimuri kuuluu niihin lukuisiin laitteisiin, joita ilman tulee hyvin toimeen. Mutta sen käytöstä voi myös tulla hyvä tapa.
Black & Decker Dustbuster V7210
ide line Typhoon Mini
Melissa Orion
Philips Daisy HR 6045
Severin Wet & Dry AH7912
Wilfa RV 156
Volta Minette UB 158
Kotikäyttöön tarkoitetut pölynimurit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: lattialla pidettäviin isoihin imureihin, olkapäällä kannettaviin pienimureihin ja kädessä pidettäviin rikkaimureihin, jotka ovat akkukäyttöisiä. Oma lukunsa ovat tietysti keskuspölynimurit. Pienimuri korvaa monessa tapauksessa ison imurin. Rikkaimuri sen sijaan on selkeästi apuimuri, jolla puhdistetaan murut pöydältä ja sipulin kuoren palat keittiön lattialta. On sillä toki paljon muutakin käyttöä. Se on kätevä apu erilaisissa roskaavissa askarteluissa, esimerkiksi lennokkeja ja pienoismalleja rakennettaessa. Rikkaimureja on monenlaisia. Tähän vertailuun valitsimme varrettomat perusimurit, ja aikataulumme rajoissa saimme mukaan seitsemän laitetta.
Useimmille rikkaimuri on jo tuttu laite, ja melkein jokainen osaa käyttää sitä jopa ilman käyttöohjeita. Ne ovat kuitenkin tarpeen, sillä turvallisuuden kannalta on tärkeää tietää muun muassa, että imuria ei saa ladata kosteissa ja kylmissä olosuhteissa. Ohjeista pitää myös käydä ilmi sellaiset asiat, kuin saako imurin jättää latauslaitteeseen, kun akku on täyteen ladattu, ja saako suodattimen pestä vedellä.
Tärkeimpänä rikkaimureiden ominaisuuksista voidaan pitää käyttömukavuutta. Se on tarvittaessa heti käsillä ja mukavampi käyttää kuin harja ja rikkalapio. Tämä edellyttää, että sitä säilytetään lähellä todennäköisintä käyttöpaikkaa, joka on tavallisesti keittiö ja/tai ruokailutila. Sen akuissa täytyy olla aina riittävästi virtaa. Roskasäiliön tyhjennys on vaivatonta, ja suodattimen puhdistus käy nopeasti. Rikkaimurit on varustettu seinälle kiinnitettävällä lataustelineellä, jossa ne voivat olla kestolatauksessa, eli aina käyttövalmiina. Sopivan paikan löytyminen pistorasian luota voi kuitenkin olla usein hankalaa. Niinpä monessa tapauksessa on etua siitä, että ide line, Severinin ja Wilfa voidaan ladata myös suoraan tarvitsematta käyttää seinätelinettä. Itse käytössä ei ollut isompia eroja; mitä pienempi sitä mukavampi.
Takavuosina käytimme pölyimurivertailuissa jousivaa’lla toimivaa alipainemittaria, johon helposti pystyy itsekin imemään kohtuulliset lukemat. Rikkaimurit eivät saaneet sen viisaria värähtämään. Tavallisten pölyimureiden tehothan ovat normaalisti 200-300 W:n luokkaa. Käytännön imutehoa tutkimme imuroimalla hiekkaa erisyvyisistä rakosista ja erilaisia roskia eri pinnoilta. Täytyy myös muistaa se, että pienestä tehosta on oma hyötynsä. Sen ansiosta voidaan leivän murut imuroida pöytäliinalta vetäisemättä sitä imurin sisään.
Rikkaimureiden perusajatuksena on se, että kaikki mitä tarvitaan on itse imuri. Alkuperäiseen käyttötarkoitukseen tämä riittää varsin hyvin, mutta muotoilusyistä se usein rajoittaa imurin käyttömahdollisuuksia. Imurin nokasta on tullut suurikokoinen ja sen muotoinen, että pienen imutehon takia sillä ei saa kaikkia muruja keittiön laatikoiden nurkista. Tähän hommaanhan rikkaimuri on muuten omiaan, mutta työ onnistuu varmuudella vain imureilla, joiden varustukseen kuuluu rakosuutin. Ennen ostopäätöstä on kuitenkin syytä muistaa, että kaikki markkinoilla olevat imurit eivät olleet tässä vertailuissa mukana. Tarjolla on mm. eritehoisia ja -värisiä sisarmalleja. Kaupan on myös ladattavia imureita, joissa on useampia suuttimia ja varsi. Sellaisen avulla lattiankin puhdistaminen käy konttaamatta ja kumartelematta.
(Tiivistelmä Antti Purhosen artikkelista TM 10/2001, s. 64-68)